kohoBeat


 

Kesäyö kirkkomaalla

(Noche de verano en el cementerio)

V.A. Koskenniemi (1885-1962).

Omaa kirkkauttansa kummeksuin
kesäyöhyt maille laskeuupi.
Syviin aatoksiinsa unehtuin
puiset ristit yössä uneksuupi.

Elon onni, lempi, ystävyys
soi tänne kuin kaiku laulun lauhan.
Kaartuu ikihyvä ijäisyys
yli sydämeni suuren rauhan.

Täällä jossain lähelläni lienet,
tunnen ohitse sun kulkeneesi,
sä, ken kerran uneksijan vienet
rauhan kotiin, pyhään kirkkauteesi,
sä sinne uneksijan vienet.

----

Sorprendida por su propia claridad,
la noche de verano asciende hacia la tierra. Ensimismadas en sus propias ideas,
las cruces de madera sueñan de noche.

La alegría de vivir, el amor y la amistad resuenan aquí como el eco de una suave canción. La bondad eterna envuelve la gran paz de mi corazón.

Deberías estar en algún lugar cerca de aquí. Puedo sentir que hace no mucho que has pasado por aquí. Tú, que llevas al soñador a la paz del hogar, a tu sagrada clarividencia; ahí es donde llevas al soñador.

Traducción: Lisbet Klockars y Javier Arrebola © kohoBeat 2009

← Back to Finlandia: Recital